Palveluskoiralajit jaetaan niin sanottuihin kansallisiin ja kansainvälisiin lajeihin. Kaikki kansallisten lajien kokeet koostuvat maasto-osuudesta, joka sisältää myös esine-etsinnän, sekä tottelevaisuusosuudesta. Kokeissa arvioidaan muun muassa koiran suoriutumista lajikohtaisista tehtävistä sekä sen koulutustasoa ja hallittavuutta. Palveluskoirakokeiden 1-luokkaan osallistumisen alaikäraja on 14 kk, mutta harva koira on sen ikäisenä vielä kisavalmis.
Ennen osallistumista palveluskoirakokeisiin koiran on suoritettava käyttäytymiskoe (BH) hyväksytysti. Jokaisessa kokeessa suoritetaan myös tuomarin tarkastus, jonka tarkoituksena on sulkea kokeesta esimerkiksi aggressiiviset koirat. Jos koira missään vaiheessa koetta osoittaa aggressiivisuutta ihmistä tai toista koiraa kohtaan tai käyttäytyy muuten hallitsemattomasti, koira suljetaan kokeesta ja seuraa yleensä määräaikainen kilpailukielto.
Palveluskoirakokeiden säännöt ja lajiohjeet
Ennen osallistumista palveluskoirakokeisiin koiran on suoritettava käyttäytymiskoe (BH) hyväksytysti. Jokaisessa kokeessa suoritetaan myös tuomarin tarkastus, jonka tarkoituksena on sulkea kokeesta esimerkiksi aggressiiviset koirat. Jos koira missään vaiheessa koetta osoittaa aggressiivisuutta ihmistä tai toista koiraa kohtaan tai käyttäytyy muuten hallitsemattomasti, koira suljetaan kokeesta ja seuraa yleensä määräaikainen kilpailukielto.
Palveluskoirakokeiden säännöt ja lajiohjeet
Jälki
Jälkikokeita on palveluskoirapuolella kahdenlaisia: metsäjälki sekä FH- eli erikoisjälki tai niin sanottu peltojälki. Metsäjälkikoe on kansallinen palveluskoirakoe, eli siihen sisältyvät myös esine-etsintä sekä tottelevaisuusosuus. FH-jälkikokeeseen puolestaan kuuluu vain jäljestämisosio. Peltojälkeä tarvitaan myös suojelukokeessa, jossa se on yhtenä kolmesta osa-alueesta. FH-jälkikoe ja suojelukoe ovat kansainvälisiä kokeita.
|
Jälkikokeen tarkoitus on selvittää koiran suorituskyky etsiä ja seurata vieraan henkilön jälkeä vaihtelevissa ja vaativissa maasto-olosuhteissa.
Metsäjäljellä kilpaillaan kolmessa luokassa kuten pääsääntöisesti muissakin palveluskoirakokeissa. Kaikki jäljet ovat ihmisen kävelemiä ja niille on vaihtelevin välimatkoin jätetty kuusi jälkiesinettä eli 10 cm pitkää puukeppiä, joihin on merkitty päivämäärä ja jäljen numero. Koira lähetetään etsimään jälkeä niin sanotulta janalta, jonka poikki jälki kulkee. Janan pituus on luokasta riippuen 30-50 metriä. Jäljen kaavio, eli se, kuinka monta ja miten jyrkkää käännöstä se voi sisältää, vaikeutuu myös luokittain. |
|
1-luokan jälki on pituudeltaan 500 m ja sen annetaan vanhentua noin tunnin verran. Jäljestämisaikaa on 20 minuuttia siitä hetkestä, kun koira lähetetään janalle. 2-luokassa vastaavasti jälki on 1000 metriä pitkä ja 1,5 tuntia vanha ja jäljestämisaikaa 30 minuuttia. 3-luokassa jäljen pituus on jo 1500 metriä, se on 2 tuntia vanha ja jäljestämisaikaa on 40 minuuttia.
Jäljen etsiminen eli koiran työskentely janalla muodostaa pienen osan pisteytyksestä ja saadakseen täydet pisteet jäljestämisosiosta koiran on löydettävä kaikki kuusi keppiä. Toisin kuin esimerkiksi haussa ohjaaja kulkee janaa lukuun ottamatta metsäjäljellä koiran kanssa kahdestaan, eikä tuomari tule mukaan.
Jäljen etsiminen eli koiran työskentely janalla muodostaa pienen osan pisteytyksestä ja saadakseen täydet pisteet jäljestämisosiosta koiran on löydettävä kaikki kuusi keppiä. Toisin kuin esimerkiksi haussa ohjaaja kulkee janaa lukuun ottamatta metsäjäljellä koiran kanssa kahdestaan, eikä tuomari tule mukaan.
|
Erikoisjälkikokeessa on vain kaksi luokkaa. Kuten metsäjäljelläkin, jäljen kaavio, ikä, pituus ja jäljestämisaika on määritelty. Jäljellä on myös esineitä, mutta niiden ilmaiseminen tai tuominen on tarkemmin säädeltyä, sillä erikoisjäljellä tuomari kulkee koko ajan koiran ja ohjaajan mukana arvostellen koiran työskentelyä. Jälkikaavioon kuuluu myös jäljen ylittävä niin sanottu harhajälki, joka on eri henkilön tekemä kuin varsinaisen jäljen tekijä. Erotuksena metsäjäljestä jälkeä ei kuitenkaan etsitä janalta, vaan se alkaa niin kutsutulta jäljen alkukohtaa merkitsevältä paalulta.
Koska koiran työskentelyä arvostellaan koko jäljestyksen ajan, erikoisjäljellä jäljestämistyyli on hyvin erilainen kuin metsäjäljellä. Koiran tulisi jäljestää kuono maassa jokainen jäljentekijän askel huomioiden ja kääntyä kulmissa tarkasti. |
|
Erikoisjälkikokeessa jopa koiran asento ja välimatka suhteessa jälkiesineisiin sen ilmaistessa niitä on määritelty. Vaihtoehtoisesti koira voi myös tuoda esineet, jolloin esineilmaisu arvostellaan kuten noutoliike tottelevaisuudessa - tätä tapaa käytetään huomattavasti harvemmin kuin jälkiesineiden ilmaisemista menemällä maahan.
Henkilöetsintä eli haku
Hakukokeessa koiran tulee halukkaasti mutta hallitusti ohjaajan ohjauksen mukaan tarkastaa määrätty alue ja ilmaista sinne piilotetut ihmiset eli maalihenkilöt vapaana työskennellen. Maalihenkilöitä on kaikissa luokissa kolme, mutta etsittävän alueen eli hakuradan koko kasvaa luokasta toiseen siirryttäessä. Maasto voi sijaita hyvinkin erilaisissa paikoissa ja sen tyyppi voi myös vaihtua kesken radan.
|
Hakukokeen tarkoitus on selvittää koiran suorituskyky etsiä ja ilmaista etsintäalueella olevat henkilöt vaihtelevissa ja vaativissa maasto-olosuhteissa.
Hakuradan keskellä kulkee niin sanottu keskilinja, jota pitkin ohjaaja kulkee. Ohjaaja saa lähteä metsän puolelle koiran perässä vain koiran ilmaistessa löytämäänsä maalihenkilöä. Koira lähetetään etsimään vuorotellen keskilinjan molemmille puolille. 1-luokassa alueen koko on 100 metriä x 100 metriä, 2-luokassa 200 metriä x 100 metriä ja 3-luokassa 300 metriä x 100 metriä. Etsintäaikaa on 8, 13 tai 17 minuuttia. Maalihenkilöt ovat joko osittain tai kokonaan peitettyjä. Osittain peitetyn maalihenkilön koira voi nähdä ja pääsee myös koskettamaan häntä. Kokonaan peitetty maalihenkilö taas sijaitsee joko sellaisessa paikassa tai niin sanotun umpipiilon sisällä siten, ettei koira voi nähdä eikä koskea häntä. |
|
llmaisutapoja haussa on kaksi: haukkuilmaisu ja rullailmaisu. Haukkumalla ilmaiseva koira pysyy maalihenkilön luona tämän löydettyään ja ilmaisee ohjaajalle haukkumalla piilon sijainnin. Ohjaaja suunnistaa piilolle koiran äänen mukaan ja ottaa sen hallintaansa. Rullalla ilmaisevalla koiralla on kaulassaan rulla, jonka se maalihenkilön löydettyään ottaa suuhunsa ja tuo ohjaajalle. Koira kytketään ilmaisuliinaan ja se johdattaa ohjaajan löytämänsä maalihenkilön luokse. Tuomari tulee aina mukaan ilmaisutilanteeseen, sillä myös ohjaajan toiminta ja koiran käytös piilolla arvostellaan.
Hakukokeessa pisteytetään erikseen koiran työskentely, jokainen ilmaisu sekä löytyneet maalihenkilöt. Saadakseen tuloksen koiran on löydettävä ja ilmaistava kaikki kolme maalihenkilöä. Jos koira koskee maalihenkilöön - esimerkiksi hyppää päin, talloo päälle, puree - niin, että siitä jää jälki, seuraa kilpailukielto, joten on tärkeää opettaa koira käyttäytymään korrektisti maalihenkilöiden luona.
Haun harjoittelemiseen tarvitaan aina ryhmä, jossa kaikki kouluttavat kaikkia koiria yhdessä. Haku onkin mukavan sosiaalinen harrastus, jossa pääsee näkemään erilaisia koiria ja ihmisiä sekä viettämään aikaa ulkoilmassa.
Hakukokeessa pisteytetään erikseen koiran työskentely, jokainen ilmaisu sekä löytyneet maalihenkilöt. Saadakseen tuloksen koiran on löydettävä ja ilmaistava kaikki kolme maalihenkilöä. Jos koira koskee maalihenkilöön - esimerkiksi hyppää päin, talloo päälle, puree - niin, että siitä jää jälki, seuraa kilpailukielto, joten on tärkeää opettaa koira käyttäytymään korrektisti maalihenkilöiden luona.
Haun harjoittelemiseen tarvitaan aina ryhmä, jossa kaikki kouluttavat kaikkia koiria yhdessä. Haku onkin mukavan sosiaalinen harrastus, jossa pääsee näkemään erilaisia koiria ja ihmisiä sekä viettämään aikaa ulkoilmassa.
Viesti
Viestikokeen tarkoituksena on selvittää koiran suorituskyky juosta viestitaipaleita vaihtelevissa ja vaativissa maasto-olosuhteissa.
Viestissä tarvitaan koiralle kaksi ohjaajaa, joiden välillä koira juoksee määrättyjä matkoja määrätyn määrän - eli kuljettaa viestiä. Juostujen matkojan määrä ja pituus lisääntyvät luokasta toiseen siirryttäessä.
1-luokassa koira juoksee kaksi osuutta, joiden yhteispituus on 2300 metriä. Aikaa on annettu maksimissaan 15 minuuttia. 2-luokassa juostavia osuuksia on kolme ja matkaa kertyy yhteensä 3600 metriä maksimiajan ollessa 22 minuuttia. 3-luokan yhteismatka on peräti 7200 metriä, joka koostuu viidestä osuudesta. Aikaa näiden viiden osuuden taittamiseen koiralla on maksimissaan 42 minuuttia.
Pisteytys muodostuu viestiosuudella ohjattavuuspisteistä eli koiran käyttäytymisestä sekä aikapisteistä siten, että nopein koira saa täydet pisteet ja muilta vähennetään pisteitä tietyn minuuttitaulukon mukaisesti.
Viestissä tarvitaan koiralle kaksi ohjaajaa, joiden välillä koira juoksee määrättyjä matkoja määrätyn määrän - eli kuljettaa viestiä. Juostujen matkojan määrä ja pituus lisääntyvät luokasta toiseen siirryttäessä.
1-luokassa koira juoksee kaksi osuutta, joiden yhteispituus on 2300 metriä. Aikaa on annettu maksimissaan 15 minuuttia. 2-luokassa juostavia osuuksia on kolme ja matkaa kertyy yhteensä 3600 metriä maksimiajan ollessa 22 minuuttia. 3-luokan yhteismatka on peräti 7200 metriä, joka koostuu viidestä osuudesta. Aikaa näiden viiden osuuden taittamiseen koiralla on maksimissaan 42 minuuttia.
Pisteytys muodostuu viestiosuudella ohjattavuuspisteistä eli koiran käyttäytymisestä sekä aikapisteistä siten, että nopein koira saa täydet pisteet ja muilta vähennetään pisteitä tietyn minuuttitaulukon mukaisesti.
Etsintäkoe
Etsintäkoe eli EK on yhdistelmä jälkeä, hakua ja esine-etsintää. Kokeen tarkoituksena onkin selvittää koiran suorituskyky selviytyä erilaisista etsintätehtävistä vaihtelevissa ja vaativissa maasto-olosuhteissa.
Lisäosioina ja erotuksena jälki- ja hakukokeeseen etsintäkokeeseen kuuluvat pudotetun esineen nouto sekä tarkkuusetsintä. Jälkiosuus ja hakuosuus ovat myös hieman lyhyemmät ja vähemmän vaativat kuin vastaavien lajien varsinaisissa kokeissa. Esine-etsinnän sisältö on sama kuin muissakin kansallisten lajien kokeissa.
Lisäosioina ja erotuksena jälki- ja hakukokeeseen etsintäkokeeseen kuuluvat pudotetun esineen nouto sekä tarkkuusetsintä. Jälkiosuus ja hakuosuus ovat myös hieman lyhyemmät ja vähemmän vaativat kuin vastaavien lajien varsinaisissa kokeissa. Esine-etsinnän sisältö on sama kuin muissakin kansallisten lajien kokeissa.
Suojelu eli IGP (ent. IPO)
Suojelu ei kuulu niin sanoittuihin kansallisiin lajeihin, vaan se on kansainvälinen koe. Siihen ei myöskään sisälly esine-etsintää kuten maastokokeisiin, mutta sen yhtenä osana on peltojälki (A-osa). Toisena osana on tottelevaisuus (B-osa) ja kolmantena itse suojeluosuus (C-osa). Suojelua koulutetaan koiralle siihen erikoistuneen maalimiehen johdolla ja lajissa kilpaillakseen ohjaajan tulee hankkia itselleen suojelulisenssi.
© Oriveden Seudun Koirakerho ry 2022